Neurogeeninen shokki on tila, jossa veri ei voi virrata normaalisti kehon kudoksiin hermostovaurion vuoksi. Hoitamattomana neurogeeninen shokki voi olla kohtalokas. Siksi varhainen tunnistaminen ja nopea hoito ovat tarpeen.
Neurogeeninen shokki, joka tunnetaan myös nimellä vasogeeninen shokki, tapahtuu yleensä selkäydinvaurion seurauksena. Vammat aiheuttavat hermoston sympaattisen toiminnan heikkenemistä, joka on toiminto, joka säätelee sykettä, verenpainetta ja hengitystä.
Jos sympaattinen hermosto ei toimi kunnolla, kehon verenpaine voi laskea rajusti yhtäkkiä (shokki), jolloin verenkierto koko kehossa ei muutu optimaaliseksi. Seurauksena on vaurioita kehon eri kudoksissa.
Neurogeenisen shokin syyt
Neurogeeninen shokki johtuu hermoston vauriosta, joka aiheuttaa häiriöitä sympaattisissa toiminnassa. Sympaattisen hermoston tehtävänä on vahvistaa sydämenlyöntiä, lisätä verenpainetta ja verenkiertoa sekä laajentaa hengitysteitä.
Kun sympaattinen hermosto ei toimi, verisuonet laajentuvat niin, että ne eivät pysty edistämään verenkiertoa koko kehossa. Tämä aiheuttaa verenpaineen laskun, jota seuraa verenvirtauksen väheneminen soluihin, kudoksiin ja elimiin.
Hermostovaurio johtuu yleensä selkäytimen vammoista tai vammoista. Trauma voi johtua ampumahaavoista, liikenneonnettomuuksista tai urheiluvammoista.
Neurogeenisen shokin aiheuttavat selkäydinvammat voidaan jakaa kahteen tyyppiin, nimittäin:
- Primaarinen selkäydinvaurio, joka on hermoston vaurio, joka tapahtuu pian vamman jälkeen
- Toissijainen selkäydinvaurio, joka on hermoston vaurio, joka tapahtuu tunteja tai päiviä vamman jälkeen
Selkäydinvamman lisäksi useita muita tiloja tai sairauksia, jotka voivat myös aiheuttaa neurogeenisen shokin, ovat:
- Sympaattisen hermon toimintaan vaikuttavien lääkkeiden käyttö
- Aivojen hapenpuute esimerkiksi aivohalvauksen vuoksi
- Subaraknoidaalinen verenvuoto
- Meningiitti (aivojen limakalvon tulehdus)
Vaikka neurogeeninen shokki on erittäin harvinainen, se voi johtua myös epilepsiakohtauksista, Guillain-Barren oireyhtymästä ja aivotyristä. Jotkut selkärangan lähellä olevat toimenpiteet, kuten leikkaus tai anestesian antaminen, voivat myös aiheuttaa neurogeenisen shokin.
Neurogeenisen shokin oireet
Neurogeeninen sokki on hätätilanne, jolle on ominaista elintoimintojen samanaikainen väheneminen, nimittäin:
- Verenpaineen lasku (systolinen paine <100 mmHg)
- hidastunut syke (pulssi <60 lyöntiä minuutissa)
- Kehon lämpötilan lasku (lämpötila <36,5 °C)
Näitä merkkejä seuraavat yleensä seuraavat oireet:
- Huimausta
- Pahoinvointia
- Oksentaa
- tyhjä näkymä
- Heikko
- Liiallinen hikoilu
- Hermostunut
- kalpea iho
Vakavammissa olosuhteissa sairastuneet voivat kokea myös muita oireita, kuten:
- Vaikea hengittää
- Rintakipu
- Heikkous
- Siniset huulet ja sormet (syanoosi)
- Pulssia on vaikea tuntea
- Vapina
Milloin mennä lääkäriin
Hakeudu välittömästi lääkärin hoitoon, jos sinulla on yllä mainitut neurogeenisen sokin oireet, esimerkiksi jos sinulla on selkäydinvamma, johon liittyy pahoinvointia tai huimausta ja rintakipua.
On tärkeää muistaa, älä odota oireiden pahenemista. Neurogeeninen sokki on vaarallinen tila ja voi olla hengenvaarallinen, joten mahdollisimman varhainen hoito on välttämätöntä.
Neurogeenisen shokin diagnoosi
Neurogeeninen sokki on hätätila, joka on hoidettava välittömästi kuolemaan johtavien seurausten välttämiseksi. Diagnoosi tehdään nopeasti kysymällä historiaa tapahtumista ennen sokin esiintymistä ja tekemällä nopea elintoimintotutkimus. Sen jälkeen kiireellistä hoitoa jatketaan, kunnes potilaan tila on vakaa.
Kun potilaan tila on vakiintunut, lääkäri suorittaa lisätutkimuksia neurogeenisen shokin syyn määrittämiseksi, kuten:
- CT-skannaus selkärangan kunnon näkemiseen ja verenvuodon tai muiden vaurioiden havaitsemiseen
- MRI, nähdäksesi selkäytimen tai aivojen tilan poikkeavuuksien näkemiseksi
Neurogeeninen shokkihoito
Neurogeeninen sokki tulee hoitaa välittömästi pysyvien elinvaurioiden välttämiseksi. Ensihoito pyrkii vakauttamaan potilaan elintoimintoja, kuten verenpainetta, sykettä ja hengitystä, ja välttämään lisävammoja tai vaurioita.
Selkäydinvamman aiheuttamassa neurogeenisessä shokissa hoito aloitetaan minimoimalla potilaan kehon asennon muutokset tai immobilisoimalla potilas ollenkaan. Tällä pyritään estämään hermoston lisävaurioita.
Tarvittaessa lääkäri suorittaa seuraavat toimenpiteet:
- Kiinnitä tuki potilaan hengitysteihin ja anna happitukea
- Nosta verenpainetta antamalla suonensisäisiä nesteitä ja verisuonia kaventavia lääkkeitä, kuten dopamiinia, norepinefriini, epinefriinija vasopressiini
- Lisää sykettä antamalla lääkettä atropiinia.
Jatkohoitoa suoritetaan sen jälkeen, kun neurogeenisen sokin syy on tunnistettu. Selkäydinvamman aiheuttamassa neurogeenisessä shokissa tehdään selkäydinleikkaus vaurioituneen selkäytimen vaurion korjaamiseksi.
Neurogeenisen shokin komplikaatiot
Neurogeeninen sokki voi aiheuttaa pysyviä vaurioita elimiin tai kudoksiin, jotka eivät saa riittävää verenkiertoa. Tämä voi tapahtua samanaikaisesti kaikissa elimissä, joten se voi aiheuttaa kuoleman.
Neurogeenisen shokin ehkäisy
Paras tapa estää neurogeeninen shokki on välttää sen taustalla olevaa syytä. Yksi tapa, joka voidaan tehdä, on estää selkäytimen vaurioita, esimerkiksi:
- Aja varovasti, esimerkiksi käytä aina turvavyötä ja älä aja humalassa tai unisena
- Tarkista aina veden syvyys ennen kuin hyppäät veteen
- Vältä putoamisvaara
- Ole varovainen harjoituksen aikana, esimerkiksi käyttämällä asianmukaisia suojavarusteita